tiistai 21. huhtikuuta 2020

Sävelkorva ja muita oivalluksia sävellystyössä

Tässä artikkelissa käsittelen kolme oivallusta sävellystyössä jotka olen itsekin huomannut. Nämä olen löytänyt jopa tietyistä kirjoista.

Absoluuttinen sävelkorva määritellään kyvyksi tunnistaa tai tuottaa säveliä niiden äänenkorkeuden perusteella ilman ulkoista referenssiääntä. Elikkä minä en välttämättä tarvitse sävellystyössä mitään referenssiä mutta joskus sellaiselle voi olla tarvetta. Ja monet artistit kuten Anssi Kela ovat monesti hyödyttäneet sävellystyössä vaikutteita muista biiseistä.

Intro on kappaleen alkuosa, joskus myös albumin eka kappale. Intron ei kannattaisi olla kauhean pitkä. Sama taas pätee outroon jolla tarkoitetaan yleensä kappaleen loppuosaa. Intro ja outro saattavat olla albumeissa jopa instrumentaalibiisejä mutta esimerkiksi PikkuG:n levyissä on intro jossa hieman räpätään. Joidenkin levyjen intro-osuuksissa voi olla jopa laulua mukana.

Monet sävellykset syntyvät jopa improvisoimalla, minäkin olen monesti niin tehnyt -tein sävellyksen sitten jollakin soittimella tai jopa musiikinteko-ohjelmalla. Lisäksi kappaleissa on aina duuri- ja mollisointuja, sen verran tiedän että duuria mielletään iloiseksi sävelmäksi ja mollia taas surumieliseksi. Lisätietoja näistä löytyy muun muassa Wikipediasta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti